Avatar photo

7. kesäkuuta 2020

”Kuvittaminen on taidetta demokraattisempaa” – Alice Mollon

Alice Mollon

Mikä on koulutustaustasi?

Koulun jälkeen kävin vuoden pituisen peruskurssin University for the Creative Artsissa, ja sen jälkeen tein taiteen tutkinnon Oxfordin yliopistossa. Nyt tekemäni työ on hyvin erilaista noihin aikoihin verrattuna, mutta tietyt asiat noista ajoista – huumorin pilkahdukset ja ilo – ovat jääneet elämään.

Kuinka pitkään olet työskennellyt kuvittamisen parissa ja tehnyt töitä Ikon Imagesin kanssa?

Valmistumisen jälkeen tein pari vuotta töitä pienelle lontoolaiselle startup-yritykselle. Tehtävä ei ollut alun perin luova, mutta design ja kuvitus tulivat nopeasti mukaan kuvioihin. Kahden vuoden päästä työskentelinkin jo pääasiassa suunnittelijana ja kuvittajana.

Vuoden 2016 alusta lähtien aloitin freelance-kuvittajana. Ensin tein töitä verkossa toimivien yritysten ja startupien kanssa, ja mukaan on tullut myös toimituksia ja kustantamoja. Neljän viime vuoden aikana olen työskennellyt todella jännittävien asiakkaiden, kuten The New York Timesin, Voguen, The Economistin ja TEDin kanssa. Ikon Imagesin kanssa yhteistyö alkoi noin kaksi vuotta sitten.

Mistä löydät inspiraatiota? Miten lähestyt uutta aihetta – mistä aloitat?

Se riippuu siitä, onko työ tilattu jotakin tiettyä tarkoitusta varten, esimerkiksi artikkelin oheen, vai onko se oma työni. Jos kyseessä on tilaustyö, aloitan lukemalla läpi tekstin ja kirjoittamalla ylös sanoja tai teemoja, jotka pistävät silmään, ja sitten enemmän niihin linkittyviä sanoja ja teemoja. Näiden listojen ja mind mapien avulla alan koostaa laajempia visuaalisia konsepteja, joista teen pienikokoiset luonnokset. Tässä vaiheessa pystyn jo erottamaan konseptit, jotka eivät tule toimimaan lainkaan sellaisista konsepteista, joita kannattaa edistää kehittyneemmiksi luonnoksiksi ja lopulta lopulliseksi teokseksi.

Omiin töihini löydän inspiraatiota tavallisesta, jokapäiväisestä elämästä. Asioista, joita näen tai kuulen, sanoista ja hauskoista ilmauksista, muilta taiteilijoilta ja kuvittajilta, lastenkirjoista, animaatioista… Nämä kaikki yhdessä ja yksittäin saattavat tuottaa idean kipinän, tai vaikuttaa tavalla tai toisella työhöni.

Kuinka kauan kuvitusgrafiikkakuvan tuottaminen suurin piirtein kestää alusta loppuun?

Ideaalitilanteessa minulla olisi päivä miettimisaikaa, pari päivää luonnosteluaikaa, ja sen jälkeen päivä tai kaksi teoksen viimeistelyyn. Useimmiten kuitenkin työ täytyy saada valmiiksi alle puolessa tuosta ajasta.

Kun teet kuvitusgrafiikkaa, mietitkö globaaleja markkinoita?

En ole koskaan ajatellut asiaa tuosta näkökulmasta, mutta yritän kyllä aina varmistaa, että käyttämäni visuaaliset elementit ovat mahdollisimman universaaleja. Yritän myös pitää huolta siitä, että piirtämäni hahmot edustavat mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä – esimerkiksi eri sukupuolia ja ihonvärejä.

Mitkä ovat hankalimmat kuvitusaiheet? Vaativatko ne taustatyötä?

Kaikki tieteelliset ja tekniset aiheet. On vaikeaa luoda osuvaa teosta tai keksiä nokkelaa ideaa asiasta, jota ei ihan täysin edes ymmärrä. Yleensä löydän tarvitsemani tiedon Googlesta, ja hyvin, hyvin harvoin olen joutunut etsimään apua kirjastosta.

Onko sinulla suosikkiaiheita? Mitkä kuvitusgrafiikkatyösi ovat omia suosikkejasi?

Kuvitukseni liittyvät lähes aina ihmisiin, ja usein niissä käsitellään hyvin tavallisia aiheita, kuten työtä tai teknologiaa, tai suhdetta itseemme ja toisiimme. Tykkään myös kääntää ylösalaisin asteikkoja ja vertauskuvia: saatan esimerkiksi asettaa pikkuruisen ihmisen valtavan kalenterin sisään, tai näyttää ihmisen kirjaimellisesti kiipeämässä ylös paperivuorta. Aiheesta riippumatta teen mielelläni töitä, jotka ovat leikkisiä totisten ja juhlallisten sijaan.

Omia suosikkejani ovat kuva naisesta, joka uhkaa litistyä miehen alati suurenevan puhekuplan alle, ryhmäkuva ihmisistä tutkimassa pylväsdiagrammia ja pöydän ääressä työskentelevä tyttö, joka yrittää olla välittämättä puhelimensa hyvin huomionhakuisista ilmoituksista.

Mistä tunnistaa hyvän kuvitusgrafiikan?

Minulle menestyneimmät kuvitukset näyttävät jotain yllätyksellisestä siitä, mikä on läsnä kaikkialla, jolloin syntyy välitön visuaalinen huipentuma, punchline. Tasapainon kanssa on tarkkaa. Jos on liian osoitteleva, vitsi vanhenee helposti. Mutta jos asiaan ei voi samaistua ja katsojan täytyy käyttää aikaa kontekstin ymmärtämiseen, vaikutelmasta tulee pliisu. Mielestäni tässä on taiteen ja kuvituskuvan ero. Kuva on demokraattisempi: haluan että vitsi ymmärretään nopeasti, ja että kuvan katsoja saa ahaa-elämyksen: ”Nyt hoksaan!”.

Mitkä kuvituksistasi ovat myyneet eniten? Onko joidenkin töiden myyntimenestys yllättänyt sinut?

Parhaiten myyneessä kuvassa on joukko naisia ja tyttöjä, jotka tekevät yhdessä isoa puhekuplaa. Sen suosio ei yllätä minua lainkaan – naisia tukevat naiset on aiheena universaali ja aina ajankohtainen. Itse asiassa neljässä viidestä parhaiten myyneestä työstäni on ihmisiä, jotka ovat tai tekevät jotain yhdessä, mikä ei sekään ole yllättävää. Näiden töiden joukossa on muutama sellainen, joka ei ole oma suosikkini tai kuva, jonka itse valitsisin, mutta niin se usein menee!

Mitä sinulla on työn alla juuri nyt?

Työskentelen tällä hetkellä kahden aiheen parissa: toinen on oma työni, joka liittyy mielenterveyteen, ja toinen on tilaustyö, jossa kuvataan fleksopainoalan kehitystä.