Matka kuvien ytimeen: semiotiikka ja kuvallisen merkityksen rakentuminen

Visuaalisten merkitysten rakentuminen on monen osa-alueen summa. Ymmärtäessäsi kuvien kieltä ja sanatonta symboliikkaa voit rakentaa ja ylläpitää niiden avulla organisaatiosi arvoja tukevia mielikuvia ja viestejä.

Kun kuvia käytetään yhä enemmän, kuvien kielen hallinnan ja kuvanlukutaidon merkitys kasvaa. Jokainen matka lähtee ensimmäisestä askeleesta ja tässä kirjoituksessa tarjoiltujen eväiden voimin saavutat jo ensimmäisen etappisi.

Semiotiikka on merkkien tutkimusmatkailija

Semiotiikka on tieteenala, joka tutkii kuvia kielen kaltaisena merkkijärjestelmänä (Seppä, Anita: Kuvien tulkinta, s. 128., 2012, Gaudeamus). Semiotiikka tavallaan purkaa kuvan osiin (merkit) ja tulkitsee niitä suhteessa yhteiskuntamme ja kulttuurimme rakenteisiin. Semiotiikka ja sen jäljissä kulkeva nykyaikainen kuvien representaatiotutkimus nostavat näkyviin visuaalisen viestinnän käytäntöjä ja vaikutuskeinoja. Esimerkiksi länsimaisen visuaalisen kielen juuret ovat vuosisatojen aikana kehittyneissä maalaustaiteen perinteissä. Nämä käytännöt ovat iskostuneet mieliimme ja siksi tulkitsemme kuvia usein tiedostamattamme.

Kuvien merkitykset ja niiden tulkinta vaihtelevat maittain ja kulttuureittain. Suomessa ja länsimaissa tulkitsemme kuvia ja niiden viestejä eri tavalla kuin Aasiassa tai Afrikassa, esimerkiksi ruumin kielen ja värien osalta. Ymmärrämmekin kuvalliset viestit usein vaivattomimmin juuri oman kulttuurin viitekehyksessä.

Kuvien jaetut ja henkilökohtaiset tulkinnat

Kuvan ilmiselvän tunnistettavan sisällön (henkilö seisomassa vuorenhuipulla) lisäksi saman kulttuurin edustajat tulkitsevat visuaalisia viestejä samansuuntaisesti niiden tuottamien mielikuvien kautta. Miten kuvailisit kuvan henkilöä? Tulkitsisitko sinä hänen olevan rohkea oman tiensä kulkija, itsenäinen seikkailija?

Katsojan henkilökohtaiseen tulkintaan vaikuttavat kulttuurin lisäksi myös muun muassa henkilön ikä, sukupuoli, tiedot, tunteet, persoonallisuus ja kokemushistoria. Jos sinulla on korkean paikan kammo, kuva näyttäytyy sinulle erilaisena kuin henkilölle, joka harrastaa vuoristokiipeilyä. Kuvituksen tulee silti herättää tunteita, ne jättävät muistijäljen viestistä.

Kuvien kerronnalliset kerrostumat

Sopivia kuvia etsiessäsi voit kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin visuaalisen viestinnän keinoihin:

Mihin suuntaan kuvan toiminta ohjautuu?

Länsimainen aikakäsityksemme on lineaarinen verrattuna aasialaisten sykliseen ja afrikkalaisten spiraalimaiseen aikakäsitykseen. Länsimaissa myös luemme kuvia lineaarisesti vasemmalta oikealle, samaan tapaan kuin tekstiä. Vasemmalla olevat asiat jätämme taaksemme suunnatessamme eteenpäin oikealle. Näin ollen kuvan vasemmalle puolelle sijoitetut ja suuntautuvat asiat symboloivat menneisyyttä ja oikealle suunnatut elementit ja toiminta viestivät tulevasta.

Alla olevassa esimerkkikuvassa meditoivan naisen toiminta suuntautuu vasemmalle. Hänen mielenrauhaa kuvastava olemuksensa voisi antaa ymmärtää hänen pohdiskelevan mennyttä elämää tai olevan sinut menneisyytensä kanssa. Toisessa kuvassa nuori pari sen sijaan katsoo toiveikkaana kohti valoisaa yhteistä tulevaisuutta.

Missä roolissa värit ovat?

Värien tulkinta vaihtelee maittain ja kulttuureittain, vaikka joitain yhteneväisyyksiä kulttuurien välillä onkin. Kaikissa maailman kolkissa värit herättävät tunteita ja värien psykologiaa käytetäänkin erityisesti markkinoinnissa ja tuotteiden brändäyksessä. Länsimaissa vihreä mielletään kasvun ja uudistumisen väriksi, sininen järjen, turvallisuuden ja haikeuden väriksi ja punainen yhdistetään muun muassa rakkauteen, intohimoon ja kodikkuuteen.

Mitä henkilöiden kehonkieli kertoo?

Kehonkieltä havainnoimme ja tulkitsemme kohtaamisissamme päivittäin. Sanotaan, että suurin osa ihmisten välisestä viestinnästä onkin sanatonta. Ihmiset tunnistavat vieraan ruumiinkielen pienistäkin vivahteista, jopa Pohjoismaiden sisällä. Jos siis harjoitat viestintää pääasiallisesti Suomessa, on varminta käyttää kotimaista kuvaa. Katsoja sitoutuu viestiin sitä enemmän, mitä paremmin hän pystyy samaistumaan kuvaan. Kansainvälisessä viestinnässä neutraali tai yleismaailmallinen ruumiinkieli toimii parhaiten, vaihtoehtoisesti valitse kuvat maakohtaisesti.

Mitkä ovat kuvassa olevien elementtien valtasuhteet?

Kuvaan valitut elementit ovat aina jossain suhteessa toisiinsa. Valtasuhteita voi syntyä asemoinnin, koon, roolin tai ruumiinkielen välityksellä. Jos toinen henkilö on esimerkiksi sijoitettu toista fyysisesti ylemmäksi, esiintyy kooltaan suurempana tai on ruumiinkieleltään dominoivampi, hänen tulkitaan olevan valta-asemassa toiseen henkilöön nähden. Kiinnitä huomiota tähän erityisesti, jos kuvissa on eri ikäisiä, sukupuolia tai vähemmistöjä edustavia henkilöitä. (Eettisestä kuvankäytöstä voit lukea aiemmasta blogitekstistämme.)

Mitä visuaalisia valintoja kuvaaja on tehnyt?

Katsojan tulkintoihin ja kuvien vaikutuskeinoihin vaikuttavat ilmiselvän sisällön, kuviin rakennettujen merkitysten ja henkilökohtaisten tulkintojen lisäksi myös kuvaajan tekemät valinnat, kuten

• kuvan rajaus (mitä on otettu kuvaan ja mitä on jätetty ulkopuolelle?)
• kuvakulma (onko kohde kuvattu esimerkiksi ala- tai yläkulmasta?)
• kuvaamisen hetki (esimerkiksi mallin ilme)
• kuvaan tehty käsittely (onko kuvan värejä vahvistettu, kontrastia lisätty tai jotain kerronnan kannalta oleellisia visuaalisia elementtejä poistettu?)

Tehdyt valinnat ovat kaikki omalta osaltaan vaikuttaneet kuvan lopputulokseen ja sen viestiin.

Miksi tälle matkalle kannattaa lähteä?

Visuaalisten elementtien yhdistely luo siis merkityksiä, kuten palapelin palaset ikään. Valikoimalla organisaatiosi viestintää ja arvoja tukevat kuvat viestin vaikutus vahvistuu. Jos kuvat ja teksti ovat ristiriidassa, vaikutus on päinvastainen. Sisällytä siis organisaatiosi viestinnän suunnitteluun myös visuaalinen viestintä ja varmista, että molemmat kulkevat yhdessä kohti samaa päämäärää. Mikä on organisaatiosi seuraava etappi?

Testaa taitosi!

Valokuvausta jääluolassa – miten tulkitsisit alla olevaa kuvaa? Tarkastele ainakin seuraavia:

• Tilanne ja toiminta
• Ruumiinkieli
• Tunnelma
• Värien symboliikka
• Toiminnan suunta
• Kuvan valtasuhteet
• Henkilön rooli kuvassa
• Kuvan herättämät mielikuvat ja tarina

Yksi mahdollinen tulkinta kuvasta löytyy kuvan alta.

Kuvassa henkilö kuvaa jääluolassa. Henkilön ilmeestä ja rennosta asennosta päätellen hän on iloinen ja silmin nähden nauttii tilanteesta. Ahdas jääluola voisi joistakin tuntua pelottavalta, mutta ei kuvan henkilöstä. Näkymä on hänestä niin hieno, että hän haluaa tallentaa näkemäänsä kuvaamalla. Kuvassa on positiivinen ja innostunut vire. Kuvassa ei näy muita ja näin puhtaasti kuva-analyyttisestä näkökulmasta henkilön voisi siksi tulkita retkeilevän yksin – vaikka todellisuudessa luonnollisesti kuvan ottanut henkilö on paikalla.

Kuvan toiminta suuntautuu henkilön asennon ja kuvaustoiminnan johdosta oikealle ja sitä kautta kuva ikään kuin painottuu jääluolan oikealle seinämälle. Oikealla olevan seinämän suhteellinen koko tukee tätä painotusta. Katse ohjautuu henkilön ja kuvaustoiminnan kautta oikeaan seinämään ja siksi kuvan lukeminen tuntuu soljuvan luontevasti vasemmalta oikealle.

Perinteisesti löytöretket ja seikkailut ovat olleet miesten valtakuntaa ja ahtaan jääluolan maskuliinisuuteen kytkeytyvä sininen väri on kontrasti seikkailunhakuiseen naiseen. Jääluolien tutkiminen vaatii harkintakykyä ja osaamista, se ei ole kokemattomien ja impulsiivisten seikkailijoiden laji. Jään kylmän rauhallinen sininen väri vahvistaa tätä viestiä.

Kuvan pinta-alasta suurin osa on jääluolan seinämiä. Jos tarkastelemme henkilön ja jääluolan valtasuhdetta, luola tuntuu näistä voimakkaammalta ja mahdollisen vaaran tunne on läsnä. Nainen ei silti vaikuta heikolta tai avuttomalta, päinvastoin. Laajempien yhteiskunnallisten valtasuhteiden valossa kuvan rohkea ja vahvan henkisen kantin omaava henkilö rikkoo naisiin liitettyjä stereotypioita.